8.4 Elimäellä

Eilen tosiaan käytiin taas mätsäreissä. Tälläkertaa Ummeljoelta lähdettiin 2 koiran voimin ja suunnattiin Myllykoskelle hakemaan vielä yksi koira autoon mukaan ja eikun kohti Elimäkeä. Autossa olo vaihteli jännityksestä turtuneeseen tilaan, vielä ei osannut pelätä pahinta..

Saavuttuamme Mustilan koulun pihaan reilusti ajoissa iski jännitys. Hetken aikaa taas pyörittyä eessuntaassun käytiin ilmoittamassa koirat. Veljeni ajokoira Meiju metsästyskoiriin, numeroksi saatiin 303 ja Lyyli sitten isoihin, kun pentujen ikäraja oli 9kk asti ja numeroksi 3. Siinä sitten alko jännittämään, että ei hitto, mullahan on kaks koiraa samaan aikaan. Odotettavissa oli, että kummallekin tulee sininen eikä sijoitusta niin ei hätiä mitiä. Vaikka todellisuudessa paineet olivat korkealla.

Metsästyskoirat alkoivat, siinä yhteiskehä hurautettiin menemään kauhusta jäykällä koiralla - ohjaajasta puhumattakaan. Meiju oli heti tokaparissa, parina näytti ainakin minun silmän mukaan olevan walesinspringerspanieli ja se esiintyi todella hienosti, joten me saatiin sininen. Meiju todellakin jännitti. Kotona arkuudesta ei ole tietoakaan, mutta julkisilla paikoilla missä räpätystä kuuluu joka suunnalta menee koiralta kirjaimellisesti pasmat sekasin.

Onneksi metsästyskoirian oli vähän ja päästiin heti sinisten kehään. Siinä mulle totaalisesti iski pakokauhu, kun näin isojen koirien alkavan. Ja mitäpä muutakaan, kun Lyyli oli isoissa.. Onneks Jansku tajus pyytää multa hihnan, että jos tilanne käy päälle niin sen on pakko mennä kehään ja omatoimisesti menikin. Siinä metsästyskoirien sinisissä seisotettiin Meijua niin takanamme toisessa kehässä seisoi just Lyyli ja Jansku, ilmeet oli kummallakin järkyttyneet: apua mitä ihmettä.

Keskittyminen takaisin Meijuun.. Siinä sinisiä alettiin kättelemään yhteisjuoksun jälkeen pois ja valmistauduin häipymään, mutta ei ! Jäljelle jäi neljä ja muutama kiekka ympäri: sitten tuomari sijoitti 4 ja 3. Ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen, jäljellä Meiju ja jokin upea koira joka oli kuulemma saanut jo sertejäkin. Meiju tollanen arkapöksy joka luottaa omistajaansa veljeeni Mikaan sataprosenttisesti suostui kanssani kehään, esiintyi nätisti ja vielä kahden parhaan joukossa ! Siinä sitten vielä kiekka juoksua heitettiin ja me sijoituttiin toiseksi. Hyvä Meiju !
Tuomari kehui Meijua nätiksi ajokoiraksi jolla on mainio käytös ja hyvä esiintyminen ottaen huomioon arkuuden. Kriitiksi tuli pään vaakataso asento, samalla menee koko koiran ryhti pilalle, kun pää on liian samassa linjassa sekä jännityksestä johtuen päntä painui jalkojen väliin ja samalla perse tyssähti ales tehden pyöreän muodon. Saadaan silti olla totaallisen ylpeitä ! Hihi, tämä postauksen päätähti olikin ylläriylläri Meiju. Eli meille rapsahti metsästyskoirien SIN2, ekaa kertaa aran koiran kanssa kehässä, en voinut edes unelmoida paremmin. Sanoin jo autossa, että kummallakin koiralla lähtään sinistä hakemaan ja Meiju yllätti todella positiivisesti !


(pstt. kuvissa laatu pissii, kun olen joutunut pienentelemään niitä reilusti ja pahoittelen kuvien kokoa, lataan ne myöhemmin kunnolla nettiin !)

Ja Lyylikin. Jansku joutui sitten esittämään Lyylin, kun meillä venyi ja hienosti nekin sai punaisen nauhan ! Itsehän en nähnyt, mutta kuulemma Lyyli oli vetänyt todella nätin ravin.
Eikun odottelemaan isojen koirien punaista kehää. Ja siksi me isoissa oltiin, kun Elimäellä meni pentujen ikäraja 5-9kk. Mutta tässä on nyt tähtäimessä vielä muutamat pentuluokat, ennenkun menee "yli-ikäiseksi"
Punasten kehässä oli älyttömästi porukkaa, siinä kättely alkoi ja Lyyli seisoi kuin tatti. Olin koirasta hirmu hirmu hirmu ylpeä, sitä ei voi sanoilla edes kuvata. Jäljellä oli nopeiden laskujeni mukaan 8 koiraa ja meidät käteltiin 7 koirana pois. No kaksi mätsäriä takana ja hienosti on kummastakin punaisen saanut meidän pikku Lylde !

Joten mitähän tähän tokaisisi, eilinen päivä meni kummankin koiran osalta yli odotusten joten vielä tänäänkin olen leijunut täällä ylpeyksissä. Hienoa Lylde ja Meiju. Sekä Cici, joka sijoittui hienosti pienten sin4 !