Ja taas tämäkin postaus aloitetaan valtavilla onnitteluilla ! Aprillipäivänä meidän Lillille tuli ruhtinaalliset 6 vuotta ikää. Paljon onnea Lillille ja hänen veljelle Jepelle. Täällä on nyt sitten jo keski-ikäinen koira, ja huomaa kyllä. Mm. tuntuu, että uni maistuu vieläkin enemmän. Ikä tekee tepposet, hehe.No mutta, Lillin kanssa me ollaan käyty pitkillä lenkeillä. Lyyli kirmaillut perästä vapaana ja mamma on ollut innoissaan rauhallisesta kävelystä. Mikäs sen mukavempaa kuin pitkät lenkit lämpöisessä kevätsäässä. Tai keväästä en tiedä, aamulla ainakin tihutti räntää.
Ja sitten yllätysyllätys, siirrytään taas päätähteemme Lyyliin. Elikkäs Keltsulla oli viimoset tokotreenit samana päivänä, kun oli Lillin synttärijuhlat. Eli 1.4. Kiitos paljon Artolle ja Tarjalle, on ollut mukavaa käydä ! Onneksi tokoharrastus tulee silti jatkumaan, tosin Kssk:n parissa Kouvolassa.
Tokossa meillä oli ensin sosiaalisia harjotuksia, Arto teki luoksepäästävyyden. Kertokaa nyt joku, että miten ihmeessä saan ton kakaran rauhottumaan, kaikki menee siihen asti hyvin ennenkuin joku koskee siihen, silloin sekoaa. Naksun kanssa ollaan kotona treenattu, että porukat koskee, onnistuu ihan ok. Mutta sitten, kun jonkun suht vieraan, jota näkee noin kerran viikossa pitäis koskea ni pieni pakitus ja peppu vatkaa ylös - ales liikettä. Eli luoksepäästävyydessä ei edelleenkään kehumista.
Sen jälkeen otettiin ohituksia. Voi jummi ! Lyyli toimi upeasti. Ainakin siihen nähden mitä joskus on ollut. Tosi hyvin meni, ohitukset meni ongelmitta.
Sen jälkeen otettiin paikalle jättöjä ja nekin meni hyvin. Janskun kanssa naureskeltiin, että koira näyttää ihan LAAMALTA, kun se alkaa mun liikkeitä seuraamaan pääliikkeiin.
Sitten sivulletuloa, vähän hidasta oli ja pari kertaa viistotti ja jäi liian kaus, mut eiköhän tää tiivistäminen siis tästä ala.
Ja aivan ! Tarjan kanssa viimekerralla suunniteltiin, että miten saan koiran pysymään maassa, kun kierrän sen. Esim. idarissa, aina kun olin takana se kierähti niin, että näkee mut. Tarja keksi, et härnää ja hämää ja niihän me viimeviikolla treenittiin ja kyllä onnistui kun näytettiin Tarjalle, että mikä on tällähetkellä tulos.
Tokot loppui, Janskun kanssa käytiin viemässä pikkuiset muistotaulut meidän upeille toko-ohjaajille ja sitten Tarja pyysi, että jääkää tytöt treenaamaan jatkoihin. Äkkiä koira autosta ja siinä vähän sivummalla oltiin, kun jatkolaiset otti ohituksia. Meillä ne sujui jo aikaisemmin hyvin, joten se jätettiin tekemättä. Otin sivummalla paikalleen istumista. Ja siinä vaiheessa Lyyli alkoi olla oikeasti jo väsynyt. Se kaksi kertaa kävi makaamaan ja kun katseltiin siinä, että mitä jatkot tekee niin kävi jopa kyljelleen. Joten päätin olla kiusaamatta väsynyttä koiraa ja lähdettiin kotia kohti. Automatka siinä sitten sujuikin, että koira oikeasti ihan tuhisi. Kotonakin se oli niin väsynyt, että laahusti suoraa tietä nätisti tarhaan ja möyri koppiin nukkumaan noin tunniksi.
Se siis tältä erää, pitäisi taas lähteä lenkkeilemään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti