lauantai 7. maaliskuuta 2009

Uhmäikää sun muuta mukavaa

Jepjeps.. Aivan loistavaa kokea lähes kerran kuussa tämä viikon kestävä menetelmä, kun pikkuneiti Lyyli yrittää päästä koirakolmikon kingiksi koettelemalla kaikkien hermoja.
Yllätys sinänsä, että sitä ei kiinosta mikään. Ei varsinkaan toko mitä itse olisin innokas treenailemaan. Tulee joskus mietiskeltyä, että onko ton hurtan aivot korvattu herneellä vai mistä johtuu moinen älykkyysosamäärän alhaisuus ?
Etenkin tässä rasittaa se, että tottakai Lyyli osaisi, mutkun nenä sanoo enemmin joo ja korvat ei. Eli suomeksi meillä on tällänen puoli "jääkausi" meneillään. Huomaamattomuus tepsii siinä määrin, että ulkona vapaana se kuuntelee puolella korvalla, mut lopuksi tuo palloa ihan ihmeissään, että mikäköhän tol ihmisel oikein on ku se ei kiinnitä mun kivoihin kaivuu temppuihin mitään huomiota..

Lilli on tollanen neutraali mamma. Sitä nyt lähinnä kiinnostaa vain ruoka ja uni. Eilen aamullakin ulos lähtiessä se pakenee tyytyväisenä takasin nukkumaan kun pikkupiru hyppii pää viidentenä jalkana ilmassa, että mennään mennään.
Tuli tuosta muuten mieleen, että neideille sattu tässä taannoin sanaharkka. Eiköhän armas Lyyli keksinytki varastaa mamman luun ja toinen on niin ahne, että pelkkä Lyylin katsekin saa Lillin ärähtämään. Joten eiköhän ne vetänyt sitten rallia= Lyyli pakeni naudanrusto suussa karkuun ja Lilli häntä sojossa perässä uhkaavasti haukkuen. Piti siinä mennä tilannetta vähän rauhottemaan ja antaa mammalle omaisuuntensa takasin. Lyylin päähän ei vaan mahdu, että kaikki ei oo sen. Yhdestä pallostakin se veti herneet nenään, että täyty haudata se.. Ja iltapäivällä kattelin tarkassa, että mikä keko tuossa on. Parin potkaisun jälkeen sieltä paljastuukin mukava kasa luita. Toinen jemmaa pahan päivän varalle, hölmö hauva.

Eilen kävästiin Cicin kanssa lenkkeilemässä. Neidit paino pellolla hetken vertaa lelun kimpussa. Kerrankin Lyyli joutui kärsimään. Pitkin talvea kakaran on helppo pomppia hangessa Ciciä karkuun, kun pikkunen ressukka on päätä myöten hangessa. Nytpä hanget kantoi ja Lyyli joutui kahlaamaan senki edestä kun Cici viipottaa menemään.
Oli ihan mukava reippailu, 3 h ulkona ja reilu 3 km kävelyä. Pistän siitä muutaman kuvan menemään. Siinä oli kaikki tältä erää.

Kaverusten vetoleikki, pienempi pistää hyvin hanttiin ;)

Ja kimppapose

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti